Millainen lemmikki Duprasi eli rasvahäntägerbiili on?
Duprasi ei missään nimessä ole sellainen lemmikki, joka kannattaisi valita ensimmäiseksi lemmikkijyrsijäksi, koska dupraseilla on säilynyt enemmän vaistonvaraisia käyttäytymistapoja, koska niitä on ollut todella vähän aikaa ihmisten lemmikkeinä. Näiden hoidosta opitaan koko ajan lisää ja lisää. Itse törmäsin ensimmäistä kertaa dupraseihin 2023 alkusyksystä ollessani Pop-up-lemmikkitapahtumassa ja se on saanut minut kiinnostumaan näistä eläimistä jollain tavoin.
Duprasit elävät noin 3-5vuoteen. Duprasin vartalo on noin 6-7cm pitkä. Naaraat on hieman pienempiä kuin urokset. Perusväriltään ne on hiekanruskeita, jotka on dipattu tummaan ja vatsa on valkoinen. Niillä on terävä pieni kuono, soikeat korvat ja pyöreähkö pää. Hännässä on melko harvaa karvaa ja se on noin 4 cm pitkä. Häntään duprasi kerryttää vararavintoa, siksi siinä on eroa täysikasvuisen ja nuoren yksilön välillä. Näiden turkki on pehmeä ja helposti rasvoittuva.
Duprasien luonteessa on valtavaa vaihtelua. Jotkut saattavat olla aggressiivisia ja/tai reviiritietoisia niin ihmistä kuin lajitoveriaan kohtaan. Sitten on niitäkin, jotka ovat kilttejä ja helppoja käsitellä. Duprasin käsittely kannattaa aloittaa poikasiässä ja käsitellä paljon, jotta ne tottuisivat ihmiseen. Duprasia ei tule koskaan nostaa hännästä, vaan laittamalla käsi niiden alle. Duprasit ovat hämärän aktiivisia eli nukkuvat päivät ja illalla ja öisin puuhastelevat omiaan. Jotkut saattavat olla herätessään hieman äkäisiä. Duprasit eivät ole niin vilkkaita kuin monet jyrsijät ovat. Duprasi saattaa äännellä, mutta silloin ne eivät pidä jostain tai ovat peloissaan.
Duprasit voivat asua yksinkin, joten yhteen totuttaminen ei ole välttämätöntä. Kun tutustuttaa kahta duprasia toisiinsa terraario jaetaan kahtia tiheällä verkolla tai sisälle laitetaan tiheä kalterien häkki. Heidän paikkoja vaihdetaan päivittäin ja kun viikko on kulunut voi kokeilla tuleeko eläimet toimeen ilman verkkoa. Muista seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, jos duprasit ei tule toimeen voi jatkaa totutusta. Muista, että he ovat yksilöitä ja kaikki eivät tule keskenään toimeen. Jos loukkaantumisia tulee, erota eläimet toisistaan ja tarvittaessa vie lääkäriin.
Duprasien ruuan perusta on laadukas siemensekoitus tai hiiri/rottapelletti ja tätä on hyvä olla aina saatavilla. Lihottavia asioita kuten pähkinöiden ja auringonkukan siementen määrää tulee tarkkailla, että eläin ei lihoa. Dupraseilla tulee olla vesipullo ja siinä raikasta vettä, mutta siihen voi silloin tällöin lisätä jyrsijöille tarkoitettua monivitamiiniliuosta. Duprasille kelpaa myös kasvikset ja marjat. Eksoottisten hedelmien kanssa on hyvä olla erittäin varovainen, koska niiden sopivuudesta ei ole tietoa. Duprasille tulisi myös tarjota muutaman kerran viikossa jotain eläinvalkuaista kuten esimerkiksi jauhomadot, koirannappulat tai kypsennetty liha.
Duprasin kodiksi käy terraario tai vanha käytetty akvaario, johon on tehty kansi pienisilmäisestä verkosta, johon se ei voi jäädä kuonostaan kiinni. Pohjalle tulee laittaa paksu kerros kutterinpurua tai haapa- tai leppähaketta sekä turve. Suositeltu koko asumukselle on 0,18m2 ja korkeus 30 cm, mutta asumus saa olla reilusti isompikin.
Duprasin terraarioon laitetaan virikkeeksi ja pesän tekomateriaaliksi esim. pieniä pahvilaatikoita, puunoksia, puisia virikkeitä (esim. pesämökki), ekokuitua, olkea, kuivaa heinää ja wc-/talouspaperia ja niiden rullia (katsothan, että rulla ei ole veteen huuhtoutuva). Duprasit tuhoavat kaiken muovin jyrsimällä ne rikki ja muovinpala voi aiheuttaa vaarallisia vaurioita ruuansulatuselimiin. Kovaa materiaalia pitää olla kuten muillakin jyrsijöillä, jotta hampaat ei kasva liian pitkiksi.
Duprasit pitävät juoksupyörässä juoksemisesta, mutta huomioithan, että juoksupyörän juoksualusta ja takaseinä ovat umpinaisia. Duprasi tarvitsee myös kylpyhiekkaa pitääkseen turkin siistinä, mutta nosta eläin erilliseen kylpyastiaan, koska terraariossa se on hetkessä täynnä purua yms.
Lähde: Suomen Gerbiiliyhdistys ry
Teksti ja kuva Jarna Jansson
Duprasi ei missään nimessä ole sellainen lemmikki, joka kannattaisi valita ensimmäiseksi lemmikkijyrsijäksi, koska dupraseilla on säilynyt enemmän vaistonvaraisia käyttäytymistapoja, koska niitä on ollut todella vähän aikaa ihmisten lemmikkeinä. Näiden hoidosta opitaan koko ajan lisää ja lisää. Itse törmäsin ensimmäistä kertaa dupraseihin 2023 alkusyksystä ollessani Pop-up-lemmikkitapahtumassa ja se on saanut minut kiinnostumaan näistä eläimistä jollain tavoin.
Duprasit elävät noin 3-5vuoteen. Duprasin vartalo on noin 6-7cm pitkä. Naaraat on hieman pienempiä kuin urokset. Perusväriltään ne on hiekanruskeita, jotka on dipattu tummaan ja vatsa on valkoinen. Niillä on terävä pieni kuono, soikeat korvat ja pyöreähkö pää. Hännässä on melko harvaa karvaa ja se on noin 4 cm pitkä. Häntään duprasi kerryttää vararavintoa, siksi siinä on eroa täysikasvuisen ja nuoren yksilön välillä. Näiden turkki on pehmeä ja helposti rasvoittuva.
Duprasien luonteessa on valtavaa vaihtelua. Jotkut saattavat olla aggressiivisia ja/tai reviiritietoisia niin ihmistä kuin lajitoveriaan kohtaan. Sitten on niitäkin, jotka ovat kilttejä ja helppoja käsitellä. Duprasin käsittely kannattaa aloittaa poikasiässä ja käsitellä paljon, jotta ne tottuisivat ihmiseen. Duprasia ei tule koskaan nostaa hännästä, vaan laittamalla käsi niiden alle. Duprasit ovat hämärän aktiivisia eli nukkuvat päivät ja illalla ja öisin puuhastelevat omiaan. Jotkut saattavat olla herätessään hieman äkäisiä. Duprasit eivät ole niin vilkkaita kuin monet jyrsijät ovat. Duprasi saattaa äännellä, mutta silloin ne eivät pidä jostain tai ovat peloissaan.
Duprasit voivat asua yksinkin, joten yhteen totuttaminen ei ole välttämätöntä. Kun tutustuttaa kahta duprasia toisiinsa terraario jaetaan kahtia tiheällä verkolla tai sisälle laitetaan tiheä kalterien häkki. Heidän paikkoja vaihdetaan päivittäin ja kun viikko on kulunut voi kokeilla tuleeko eläimet toimeen ilman verkkoa. Muista seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, jos duprasit ei tule toimeen voi jatkaa totutusta. Muista, että he ovat yksilöitä ja kaikki eivät tule keskenään toimeen. Jos loukkaantumisia tulee, erota eläimet toisistaan ja tarvittaessa vie lääkäriin.
Duprasien ruuan perusta on laadukas siemensekoitus tai hiiri/rottapelletti ja tätä on hyvä olla aina saatavilla. Lihottavia asioita kuten pähkinöiden ja auringonkukan siementen määrää tulee tarkkailla, että eläin ei lihoa. Dupraseilla tulee olla vesipullo ja siinä raikasta vettä, mutta siihen voi silloin tällöin lisätä jyrsijöille tarkoitettua monivitamiiniliuosta. Duprasille kelpaa myös kasvikset ja marjat. Eksoottisten hedelmien kanssa on hyvä olla erittäin varovainen, koska niiden sopivuudesta ei ole tietoa. Duprasille tulisi myös tarjota muutaman kerran viikossa jotain eläinvalkuaista kuten esimerkiksi jauhomadot, koirannappulat tai kypsennetty liha.
Duprasin kodiksi käy terraario tai vanha käytetty akvaario, johon on tehty kansi pienisilmäisestä verkosta, johon se ei voi jäädä kuonostaan kiinni. Pohjalle tulee laittaa paksu kerros kutterinpurua tai haapa- tai leppähaketta sekä turve. Suositeltu koko asumukselle on 0,18m2 ja korkeus 30 cm, mutta asumus saa olla reilusti isompikin.
Duprasin terraarioon laitetaan virikkeeksi ja pesän tekomateriaaliksi esim. pieniä pahvilaatikoita, puunoksia, puisia virikkeitä (esim. pesämökki), ekokuitua, olkea, kuivaa heinää ja wc-/talouspaperia ja niiden rullia (katsothan, että rulla ei ole veteen huuhtoutuva). Duprasit tuhoavat kaiken muovin jyrsimällä ne rikki ja muovinpala voi aiheuttaa vaarallisia vaurioita ruuansulatuselimiin. Kovaa materiaalia pitää olla kuten muillakin jyrsijöillä, jotta hampaat ei kasva liian pitkiksi.
Duprasit pitävät juoksupyörässä juoksemisesta, mutta huomioithan, että juoksupyörän juoksualusta ja takaseinä ovat umpinaisia. Duprasi tarvitsee myös kylpyhiekkaa pitääkseen turkin siistinä, mutta nosta eläin erilliseen kylpyastiaan, koska terraariossa se on hetkessä täynnä purua yms.
Lähde: Suomen Gerbiiliyhdistys ry
Teksti ja kuva Jarna Jansson